hoivasta ja äitiydestä

Golnaz Hashemzadeh Bonde: Luontainen käytös. 2024. Otava. Suomentaja Jaana Nikula teoksesta Naturliga beteende, 2022

Olipa yllättävän hyvä, vahva, selkeä ja tiivis teos.

Kirjan imu veti mukaansa jo heti ensisivuilta ja valvoin yhden yön lukien tätä.

Vaikeat äiti-tytärsuhteet kiinnostavat (kirjallisuudessa :-)) ja tässä teoksessa kirjailija onnistuu henkilösuhteiden kuvauksessa hyvin, eritoten kun aikatasossa siirrytään nykyajasta pienen tytön maailmaan.

Teos piti tiukasti jännitteessään. Sivu sivulta psykologinen piina kasvoi ja kirjailija onnistui hyvin molemmissa aikatasoissa niin pienen äitiään odottavan tytön tarinan kipukohdissa kuin myös "nyky" aikatason juuri synnyttäneen äitiyden ensiaskeleiden kuvauksessa. Aivan viimeisten sivujen toivoa lukuun ottamatta teoksen tunnelma oli (upean) ahdistava, rakkaudeton, pelottavakin.

Kirjan rakenne oli lukijaystävällinen, luvut lyhyitä ja kuten mainittu, kaksi aikatasoa ja rajattu henkilögalleria.

On pieni koulutyttö Lily, joka kaipaa äidin läheisyyttä, huomiota, rakkautta, syliä, kosketusta. Mutta äiti on töissä, raataa Lilyn takia (noin hän muistaa Lilyä muistuttaa) ja on kykenemätön suhteeseen tyttärensä kanssa, kohtaamaan tytärtään.

Äiti saa arvaamattomia pelottavia rajuja raivokohtauksia, joita jopa lukija oppii odottamaan ja pelkäämään.

Äiti on niin kylmä ja tyttären kaipuu äidin lähelletuntuu fyysisenä painona rinnassa lukijallakin.Teki mieli mennä Lilyn luokse iltapäiviksi, sanomaan, että tyttökulta, sussa ei ole mitään vikaa, sun ei kuulu olla niin yksin. Lily lämmittää pakasteruokia ja on kotona iltapäivät koulun jälkeen, illat, yöt. Äiti on töissä illat, yö ja nukkuu päivät.

Lopulta äiti yllättää ja antaa tyttärelle kissan.

Äiti ottaa, äiti antaa… kun lapsi on rakastunut kissaan, saanut siitä seuraa ja lohtua, äiti vie julmasti kissan Lilyltä pois.

Mutta kissan myötä Lily saa yläkerran Gunillasta ystävän. Gunillalla on pahoinpitelevä aikamiespoika.

Ja kun viikkojen ja kuukausien kuluessa Gunilla pelastaa Lilyä, tyttö myös pelastaa tämän yläkerran naisen.

Toisessa aikatasossa on aikuinen Lily, liikejuristi, siloteltu äitinsä ja menneisyytensä taaksejättänyt, joka elää kuin kuliseihin upotettu robotti. Lily saa lapsen, Jackin, josta nainen ei irrota ei päivin ei öin.

Lilyn mies Marcus on täydellinen mies, jolla on ruotsalaista hyvinvointia edustavat täydelliset vanhemmat, joista lopulta löytyy, yllättävää kyllä, toivo Lilylle ja Lilyn äitiyteen.

Se mitä tapahtuu kissan poisviennin jälkeen ja Jackin syntymisen välillä, jää hämärään. Lily irrottautuu äidistään ja äidin ja Lilyn suhde katkeaa vuosiksi, näin annetaan ymmärtää. Ja sitten saattohoitokodista soitetaan. Äiti tekee kuolemaa ja Lily menee tapaamaan äitiään, epäröiden, mutta menee.

Mä pidin tästä tosi paljon. Psykologisen jännitteen lisäksi pidin "juonesta", tarinasta, rosoisista hahmoista ja tavallaan, vaikka kaipasinkin selitystä tai tietoa miten ja milloin Lily irrottautuu äidistään, pidin myös tarinan aukkoisuudesta.