sisko ja sen veli, taas. 

Anne Swärd: Kesällä kerran. 2012. Otava., suomentanut Katriina Huttunen 

Hieno!

Kolmas Anne Swärdini. 

Taas kerran erinomainen jännite, hyvin erikoislaatuiset, erityiset henkilöhahmot. 

Anne Swärd Jackien ja Veran luettuani, edelleen, todellakin, yksi lempikirjailijoitani. 

Swördillä on erityisen hieno taito kirjoittaa teksiensa tunnelman käsinkosketeltavaksi, uskallus kirjoittaa jokainen henkilöhahmonsa epämiellyttäväksi, moniulotteiseksi, aika ärsyttäväksi. Ihmiseksi siis kai.

Tässä romaanissa (jonka nimi oli lälly ja jotenkin kaukana teoksen tiiviistä (aika häiriintyneestä) tunnelmasta) esitellään perheyhteisö - eronneet Ingrid ja Jack ja lapsensa Jens ja Kristian ja Jensin naisystävä Lisette ja heidän kaksi tytärtään Anna ja Nina. Lisäksi on Kaj - Jackin tytär, sivuheiton tuloksena syntynyt ja käärönä Jackin kotiovelle tuotu, melkein viskattu, josta on vaikea saada selvää, vaikea löytää rakastettavaa. 

Ja Kaj - Kajta on vaikea määritellä, vaikea ymmärtää (huomasin sen). 

Kaj rakastaa Kristiania, aivan liikaakin, liian läheisesti?, ajatellen, että heillä kuitenkin on sama isä. 

Kaj voittaa mainoslausekilpailussa kahden hengen lennot ja majoituksen Floridaan kolmeksi viikoksi ja matkaan lähtevät Ingrit ja Kaj veli Jens. Näin Kaj saa Kristianin tulemaan kaupungista luokseen ja Kaj, kärpäsistä hullaantunut tyttö, sekoittaa omalla käytöksellään niin oman elämänsä kuin Kristianinkin elämän ja lopulta myös kaikkien muidenkin.

Jens on vihan hallintaa vailla ja naisensa petturuus veljen kanssa saa miehen raivoihinsa ja lopputulemana viimeisillä sivuilla kaikkien elämä muuttuu. 

Mietin miksi teos loppuu näin?

 Mietin miksi näkökulmaluvut oli alaotsikoitu?

 Mietin, miteä kirjailija halusi sanoa Kajlla? 

Paljon ajatuksia jäi, paljon vielä ihon alla kiirivää häiritsevään pikkuisen karmivaa ja pelottavaakin tunelmaa. 

Hieno kirja tämä Swärdin esikoisteos, taitava,  muttei ole vieläkään Jackie-teoksensa voittanutta.