lyhyesti paljon
säeromaaneiden kuningattarelta
Kirsti Kuronen: Paha puuska. 2015. Karisto
Tarina on täynnä surua, pohjattomuutta. (Nuorta) tunteiden vuoristorataa.
Hillan, kasiluokkalaisen, veli tekee itsemurhan juuri seiskaluokan aloitettuaan. Yhtäkkiä koulupäivä on ohi, mutta niin on myös Laurin elämä.
Teksti alkaa siitä kun pikkuveljen kuolemasta on 12 kk ja 3 päivää. Tässä lyhyessä tekstissä edetään ajassa 12 vuotta, Hillan aikuisuuteen ja Hillan lapseen, kuin pieneen Lauriin, metsän ja eläinten rakastajaan.
Kuronen on tavoittanut tähän säeromaaniin ei pelkästään nuoruuden tunteet mutta myös isän surun, äidin masennuksen, välähdykset isovanhemmista, papasta osastolla, kaipauksen mummon luo, kaveriporukan suhtautumisen ja sen yhden pöljän, joka vahingossa lähetti väärälle Laurille hyökkäävän ja vihaisen viestin. Ja niin, paha puuska tarttui veljeen ja Lauri heittäytyi junan alle, pois elävien kirjoista vaikka, edelleen, Hillalle Lauri on ajatuksissa, puheissakin läsnä.
Aihe, nuoret ja (pikku)veljen itsemurha ja sen aiheuttamat tunteet elämään jääneille kiinnosti, traagisuudessaa, armottomuudessaan, järjettömyydessään.
Miten voisi olla kiinnostamatta?
Kirja on lyhyt, reilusti alle sata sivua, kuten säeromaanit usein ovat ja sanojakin per sivu hyvin vähän, mutta Kuronen on lajin mestari. Mitään ei jää sanomatta, mikään ei kuullosta oudolle tai paikkansapitämättömälle vaan aidolle tuskaiselle vimmaiselle surulliselle.
Kirsti Kuronen. Pönttö. 2017. Karisto
Vielä toinen tältä upealta säeromaaneiden kuningattarelta.
Lähtökohtaisesti en halua lokeroida en genreä en kohderyhmää ja niin myös tämä, Pönttö, aiheellaan ja säeromaanin muodolla puhutteli vaikka en todellakaan ole kohderyhmää.
tässä tarinassa Kuronen pureutuu tyttären ja vanhempien suhteeseen, tyttären ensimmäisen seksikokemuksen, hapuilun matkalla naisen elämään.
On tytär, on isä ja yhteinen linnunpöntön tapahtumien tarkkailu ja keskiön ympärille, lomaan Kuronen kirjoittaa nuoren naisen, juuri ylioppilaaksi kirjoittaneen tytön ensimmäisen seksikokemuksen, tarinan ystävyydestä Samiin, kaipauksen mummon luo.
Pakahduttavan hieno.