mäsäksi menneet

Tuula-Liina Varis: Rakas. 2002. WSOY. 

Tuula-Liina Varis on yksi suosikkikirjailijoitani etenkin sujuvan kynänsä, juonenkuljetuksensa, tarkkasilmäisen aikalaiskuvauksen ja voimakkaan henkilögallerian takia.

Nämä taidokkuudet ovat mukana tässäkin Variksen romaanissa "Rakas".

Melko usein naiset ovat Variksen kirjoissa voimakkaita, ponnekkaita, päällekäyviäkin ja ennen kaikkea suorasanaisia ja niin on nytkin. Miehet Varis kuvaa monesti melko heikkoina yksilöinä, jotenkin tilanteiden johdattelemina, säälittävinäkin. Ehkä hieman niin on nytkin.

Enemmän kuin luin, niin kuuntelin tämän teoksen, sillä lukijana oli Seela Sella, jonka ääni ja lukutapa sopi erinomaisesti tähän puolen vuosisadan mittaiseen aikalaiskuvaukseen.

Rakas, juonen tasolla, kertoo Iiriksen ja hänen tätinsä, kasvattajansa, tarinat.

Kirjan alussa Iiris on miltei eläkeiässä ja hänet siirretään nuorempien tieltä eläkejärjestelyillä toimittajan töistä. Lähtö on karvas ja vastentahtoinen ja edessä oleva elämän tyhjyys ilman perhettä ja sukua pelottaa.

Iiris ryhtyy itsetutkiskeluun, miettimään paikkaansa elämässä ja tekee sen kirjoittamalla tarinansa.

Lapsuutta varjostaa Iiriksen vanhempien kuolema junaonnettomuudessa eikä tukahdutettu suru häviä mielestä koskaan, ei missään. Se ehkä on temaattisena kannatteluna tässä teoksessa (jonka itse olisin nimennyt toisin).

Variksen aikalaiskuvaus on upeaa. Miten tarkkanäköisesti hän kuvaakaan aikaa, ihmisten asettumista historialliseen ympäristöönsä, muiden ihmisten lomaan.

Varis kuvaa pala palata Iiriksen elämänvaiheiden kautta uudenlaisen nuorison poliittisen heräämisen, taistolaisuuden ja ensirakkaudet, opiskelijaelämän ja ennen kaikkea ne kaksi miestä elämässään Raulin ja Riston.

Kaikkea peittää Iiriksen huono itsetunto, syyllisyys, huonommuuden tunne, häpeä, vanhempien meneminen "mäsäksi" junaonnettomuudessa.

Avioliitto Riston kanssa on suuri sekasotku, kaipuu Raulin luo jatkuvaa ja elämä tädin, Ellenin kanssa kuvataan ahdistavaksi tiukkoine sääntöineen.

Lopulta, Iiriksen aikuisella aikatasolla, menneisyyden kanssa on tehtävä tilit selviksi ja , tädin ja kasvattajan, suuri salaisuus paljastuu moni asia saa oman luontevamman paikan Iiriksenkin elämässä, menneessä.

Vanhempien poismeno synkentää Iiriksen elämässä kaiken ja Iiriksen on vaikea tuntea vapautta tai onnea. Mutta, kuitenkin, Variksen sujuva kerronta ja pisteliäät huomiot keventävät tunnelmaa ja tämä oli todella sujuva tarina.