Harmaalasta Huvilakaupunkiin

Monica Fagerholm: kuka tappoi bambin? 2019. Teos. Suomennos Laura Jänisniemi alkuperäisteoksesta Vem dödade bambi?, 2019. 

"Minä siis sotkin koko jutun. Menemällä poliisin puheille."

En ymmärrä miksi en ole lukenut tätä teosta, tätä mestariteosta aikaisemmin! Olisinpa ollut parempi lukija ja lukenut tämän Monica Fagerholmin teoksen jo vuosia sitten!!! Ehkä olisin nyt parempi kirjoittaja, rohkeampi, enemmän minä, ajattelen, vaikka ajatus on pikkuisen absurdi, mutta vain pikkuisen. 

Minulle Fagerholmin rteos on sellaista suurta, muuttavaa, liikuttavaa kirjallisuutta, sellaista, mikä muokkaa ajatuksia, tunteita, ai näinkin voi kirjoittaa- ajatuksia ja kadehdin. 

Fagerholmin teksti on niiiiiiiiin upeaa. Rakastan kirjaa ja samalla häpeän, että ostin tämän Helsingin Kirjamessujen outlet-laarista… Ei kirjan pitäisi maksaa 3 euroa, se on aivan liian vähän! saako kirjailija tästä mitään?-ajatukset pyörivät päässä. Nolottaa ja samalla iloitsen, että omistan tämän. Sillä, tämä, tämä jos jokin on suurta kirjallisuutta. 

Kuka tappo bambin? julkaistiin vuonna 2019 ja teos ja sen teksti, tavallaan kapinahenkinen rokkimaisuus, musikaalinen, kärkevä, brutaali ja hienovireinen on varmasti silloin ollut "uudenlainen", uusi, erilainen. Olkoonkin, että teoksesta on vasta viisi vuotta (mutta sitä on varmasti kirjoitettu jo melkein vuosikymmen sitten), mutta viimeisen viiden vuoden aikana on julkaistu paljon kotimaisen kirjallisuuden kaanonia uudistavia teoksia kirjallisuuskenttään, mutta edelleen tämä, Fagerholmin teksti, tapa kirjoittaa ja havannoida tunnelmia, ihmismielen pahuutta, hämmennystä, painiskelua hyvän ja pahan, oikean ja väärän välillä ja #metoo-tyyppistä ajattelua poiskatsomisineen, välttelyineen, vähättelyineen riipii ja on yllättävä, tuore, terävä ja oivaltava. 

Juoni jääköön ruotimatta tässä, mutta lähtökohtana on suunnitelmallinen hysteerinen massajoukkoraiskaus, jossa neljä hienostokaupungin poikaa (luulen, että asuin tämän kaupungin, Huvilakaupungin, naapurissa tässä pk-seudulla ennen…) raiskaavat miltei yhdeksän tunnin ajan koulunsa tyttöoppilaan. Lähtökohta on niin raaka, että se on melkein absurdi, mutta ei tämä ole rikoksella tai raiskauksen yksityiskohdilla mässäilevä kirja, ei todellakaan, sillä keskiöön nousevat ihmisten väliset jännitteet, Nathan ja Gusten, Emmy ja Saga-Lill ja heidän vanhempansa niin ja tietysti Sacha, rikottu, riistetty, rahalle alistettu. 

Ja Cosmo - An Entrepeneur at Heart. 

Keskiöön pyörtyilee nuoruuden kiihko, keski-ikäistymisen raadollisuus, ihanteiden romuuttuminen, pettäminen, petos, pyrkyrimäisyys ja kulissit. Oman edun tavoitttelu. Lypsäminen, kosto.  Raha. Luokkaerot. Valta. 

Rakastan tätä. Kaikkea tässä. 

Onneksi tämä on nyt hyllyssä. 

Ehkä jo teoksen näkeminen tuo voimaa ja osaamista, rohkeutta kirjoittaa juuri niin kuin itse haluan, niistä aiheista, jotka teksti tuo eteen, siten kun se ne eteen tuo. 

Rehellisesti, makeilematta, 

vyöryttäen, jos haluan, 

himmaillen, jos haluan.