pohdintoja romaanista

09.10.2023

nautinnollista pohdintaa

Selja Ahava ja Emma Puikkonen: Rakennenautintoja. 2023. Kosmos

”Esseitä romaanin lukemisen ja kirjoittamisen nautinnosta.

Rakennenautintoja pureutuu romaanikirjallisuuteen tarkkanäköisesti ja täsmällisesti, mutta ilolla.

Mikä on romaani ja mistä se koostuu? Miten kirjailija rakentaa romaanin, ja miten rakenne toisaalta vaikuttaa lukukokemukseen? Millainen on fragmentaarinen, syklinen tai posthumanistinen romaani? Emma Puikkosen ja Selja Ahavan teos koostuu kahdeksasta esseestä, joissa leikitellään sillä, mitä kaikkea romaani voi olla.”

Lyhyesti - todellakin nautinnollinen, kuten jo nimi viittaa. Itselleni tämä, todellakin isosti osui ja upposi! Teoksen rakenne (!), esseemäiset pohdinnat, selkeys, graafinen ulkoasu (kiitos graafikolle Anne- Mari Tenhuselle), viitteet teoksiin, omakohtaisuus, omaäänisyys… Jopa sanasto, teoria ja määritelmät oli esittey niin, etti pakkopullan makua liennut lukukokemukseen, ei lainkaan!

Tämä teos resonoi niiin monella eri tasolla, että ensi lukemalla en taida vielä kyetä erittelemään kaikkia niitä aukkoja, joita tämä täytti tai niitä rakoja, joita tämä paljasti (erityisesti omasta kirjoittamista ja "säännöistä" ja määritteistä ja mitä "saa tehdä" ja mitä "ei saa tehdä" ja asetti monta omaa ajatusta siihen kohtaan, että tekee mieli huutaa ääneen - juurikin noin, just noin, aivan todellakin teen just niin kuin itse haluan okoonkin sitten taas se hykäysviesti "valitettavasti emme julkaise” ( ja sitten kuitenkin julkaisevat… seuraavalla hetkellä "hei tässä uusi kirjailijamme, jonka kokoelma tai teos tai what "… —-ja eikö hylkäyskirjeessä voi vaan suoraan sanoa, ettei se vaan ollut kovin hyvä tai että me ei todellakaan edes luettu sitä koska… …okei, en lähde avautumaan enemmän….)

Ja tämä teos siis antoi rohkeutta tehdä niin kuin sydän sanoo ja tehdä ratkaisuja, jotka sopii minulle mutta ehkä ei jollekin kustantamon palvelumuotoilijalle (kustannustoimittajalle?) ja teen ja uskallan tehdä valintoja (omaan tekstiini siis) muotoja,hyppäyksiä, kaaria, kiinnikkeitä eri tavoin kun kirjoituskurssin ohjaaja sanoo tms….( ja kyllä, tein käsikirjoituksestani kurssille karsinaan sopivan version - sellaisen, joka täyttää annettuja määreitä ja sitten sen omannäköisen f&%c yeah-version joka vastaa sitä miten itse haluan asiat esittää ja millaisia rakenteita tai muotoja haluan käyttää enkä todellakaan mitenkään halua tai mahdu muottiin). 

Mutta asiaan …

Täydellisesti viiden tähden kirja!

Erityisen resonoiva oli melko lopussa oleva tiivistelmä yhdestä keskustelutilaisuudesta ja siitä millainen voisi olla hyvän (toivottavan) romaanin tulevaisuus. Luin niitä sanoja ja kommentoin lukemaani ääneen tyyliin f%&k yeah ja juuri noin ja todellakin ja just noin ja voisiko noin olla todellakin (koska nyt ei niin ole ?!?) eli esim vaikka erityisen resonoivat ajatukset romaanin monimuotoisuudesta (tulevaisuuden haaveina nämä siis), jolloin olisi (edelleen?) monimuotoista lukijakuntaa lukemassa monimuotoista romaania - eri aikakausilta, eri genreistä, genrelajien väleistä - eikä pääsääntöisesti vain esim algoritmin tai influensserin tai kustantamon palvelumuotoilijan/kustannustoimittajan/markkinointihlön kirjoittamisen tehtaassa työstettyä teosta tarkkaan tähdättyyn markkinarakoon, juuri tähän hetkeen kertakäyttötuotteeksi tehtyä markkinatuotetta, jonka läpeensä stereotypisoitu kohderyhmä pikalukee (tämä on ikioma kärjistykseni - ei siis teoksen viesti).

Tässä teoksessa esitetään toiveita - siis tämän lopussa yhteenvedetyn keskustelutilaisuuden lopputulemana - että tulevaisuuden romaani voisi olla tarkkuutta vaativa teos, jota lukisi se monimuotoisuutta kestävä lukijakunta, joka uskaltaa myös hidastaa ja laajentaa skaalaa monin tavoin ja tällöin keskiöön nousee esim. minimikuratoidut kirjastotarjonnat, joissa on tarjolla muutkin kuin van bestsellereitä. Joten eläköön kirjastot!

Ja tulevaisuuden romaani olisi kestävä vs kertakäyttötuote, mahdollisesti hybridi, yhteisöllinen, käyttäisi ehkä teknologiaa hyväkseen ja ehkä jonkinlainen prosessi voisi olla vallalla vaikka ilmestymisen jälkeenkin.

Hyvin hyvin paljon ajatuksia tuli mieleen tästä mielettömän hienosta kirjasta - INSPIROIDUIN ja VOIMAANNUIN - jota on muuten oikein vaikea saada käsiinsä, mikä on sääli sillä grafiikka näyttää upealta ja tämä todellakin on fyysisen kirjan paikka, vaikkakin kuunneltunakin on hieno kokemus, sillä kirjailijoiden omat äänet ja esseemäisen pohdinnat sopivat yhteen oikein hienosti.

Ah, sydän pakahtuu, miten upea kirja, joten vahva suositus niin kirjoittajille kuin lukijoillekin.

Luo kotisivut ilmaiseksi!