edith

Edith Södergran: Maailma on minun.. Runoja ja valokuvia. Toim Agneta Rahikainen ja Eira Sillanpää. 2023. S&S

Ostin itselleni, lahjaksi tai muuten vaan, Edith Söderganin valokuvia ja runoja esittelevän teoksen 

Kirjan toimittaneet Agneta Rahikainen ja Eira Silläpää ovat kirjoittaneet mielenkiitoisen esipuheen teokseen. Mielenkiintoisen siksi, että monelle - minulle! - tuli uutena tieto Södergranin (1892-1923) taito ja kiinnostus valokuvaukseen. 

Teokseen toimittajat ovat valinneet Södergranin tuotannosta kuva- ja tekstiparit, jotka he ajattelivat tarjoavan mielenkiitoisen jännitteen, tavoitteenaan saada kuva ja teksti keskustelemaan.

onnistuivat hyvin, ajattelen.

Södergran on kuvannut paljon naisia, ehkä jo siksi, että hänen tuttavapiiriinsä kuului vain vähän mieheiä (tiesi esipuhe kertoa) ja useat kuvat on otettu Söderganin matkoilla, keuhkotautiparantoloissa, matkoilla parantolajaksojen molemmin puolin, majapaikoissa, kotona Karjalassa Raivolassa että keuhkotautiparantolassa Sveitsissä, ulkotiloissa naisista aktiivisissa toimissa ja lukuisia kuvia kissoista, joita Södergran rakasti.

Ehkä juuri nyt, kissani juuri menettäneenä (Seppo!) tutkin erityisen tarkkaan kissakuvat mutta vieläkin tarkempaan, kuin tarkastelin kuvia, luin Söderganin runot, joissa Södergran kirjoittaa ihmisestä alati muuttuvassa maailmassa, sotien puristuksessa, lähellä kuolemaa.

Södergranhan uudisti runoutta, oli lyriikan uudistajien kärkijoukoissa Suomessa.

Kielitaitoisena ( ja äidinkieleltään ruotsinkielisenä = laajemmat kirjalliset kentät tavoitettavissa) ja Suomen ulkopuolisen kirjallisuuden helposti tavoittamana Keski-Euroopan matkoillaankin, Södergran oli hyvin selvillä eurooppalaisita kirjallisuuden virtauksista. Ja ehkä siksikin, modernius ei ollut Södergranille outoa tai uutta vaan ainoastaan luonteva tapa kirjoittaa tunteistaan.

Södergran on siis yksi koko Pohjolan modernistisista runoilijoista, yksi ensimmäisistä, joka luopui riimeistä ja mitasta ja konventionaalisista aiheistakin, kuten moni runoutta lukeva (kirjallisuushistoriaa sivunnut ) tietää.

Hänhän julisti (nyt (!) sata vuotta runojensa jälkeen edelleen niin modernisti -Queer - kun oli ) mm.

« En minä ole nainen. Olen neutri.

Olen lapsi, hovipoika ja rohkea päätös,… ».

Teoksessa on ne kaikki tutut Södergranin hitit, useimmat runot ovat tuttuja Södergranin kokoelmista mutta mukana on myös nuoruuden runoja vuosilta 1907-1909.

Runous, pääsääntöisesti kiihkeää ja vimmaista, on hienoa, upeaa, koskettavaa.

Jokaisen runous- ja valokuvataiteen harrastajan aarreaitta, tämä.