teinielämää, äitielämää
häipyneet isät
Maria Navarro Skaranger: Emily forever. 2023. Tammi. Suomentanut Outi Menna norjankielisestä alkuteoksesta Emily forever, 2021.
Löysin tämän itselleni tuntemattoman kirjailijan teoksen kirjastosta ja takakannen teksti (kerrankin se!) sai minut lainaamaan tämän kirjan kotiin.
Ja onneksi sai!
"Voi Emily rukkaa, katsokaa nyt. Ypöyksin ja raskaana. Eikä edes kahtakymmentä! Elättelee toiveita poikaystävän paluusta. Sen huumesotkun jälkeen? Tuskinpa. No, mutta minkäs teet. Eiväthän tuollaiset tytöt mistään ymmärrä. "
Hah! Olin myyty.
Tykkäsin tästä!
Tämä on nuori ja tuore.
Aihe ei ole tuore, sillä keskiössä on 19-vuotias Emily, joka kirjan alussa on seitsemännellä kuukaudella raskaana, ruokakaupassa työssä ja jo ennen lapsen syntymää yksinhuoltaja (vaikkei sitä itse niin ymmärräkään).
Poikaystävä Pablo, nuori hänkin, on sekaantunut huumehommiin ja häipyy Emilyn elämästä.
Emily on pihalla, elämästään, kaikesta. Emilyllä ei ole käsitystä mitä hänelle on tapahtunut,
miten tässä näin kävi?,
omat henkilökohtaiset koskemattomuden rajat on ylitetty (tai rajoja ei ole) ja ymmärrys siitä, mistä parin kuukauden kuluttua hänen elämänsä koostuu, on olematon, olkoonkin, etttä myös Emilyn äiti on elänyt saman elämän.
Myös Emilyn isä lähti ennen kuin Emily syntyi, mutta Emilyyn ei ole ymmärrys köyhyysrajan alapuolella sinnittelevän yksinhuoltajan elämänhaasteista tarttunut.
Maria Navarro Skaranger - tämä (1994) syntynyt nuori norjalainen kirjailija, on taitava.
Skaranger kirjoittaa hienovireisesti, älykkäästi, kiinnostavin näkökulmin ja hän ei kuvaa Emilyä vain nuokkuvana, valuvana, velttona surkuteltavana teninä, joka on tipahtanut elämästään, luuseriteininä, vaan Emilystä tulee aito.
Skaranger kirjoittaa upeaa helpon oloista tekstiä ja tavoittaa eri näkökulmien äänenpainot. Emily on elävä, samoin Pablon ääni kuullostaa omanlaiseltaan. Myös Emilyn äidin Skaranger kirjoittaa rehellisesti. Äidin huoli ja hätä ja tavallaan luotto selviämiseen
- selvisin minäkin, aina sitä jotenkin selviää!-
kirjoitetaan auki vaikkakin lukijalle selviää hyvin pian, että Emilyn käsitys äitiydestä ja lapsen hoitamisesta ei kaikilta osin ole lapsen edun mukaista. Lukija jää pohtimaan pitäisikö mennä vliin? Auttaa Emilyä? Auttaa lasta?
Ajatuksia herättävä, siksikin hieno.