espanjalaisen kylän pyhä mies

Miguel de Unamuno: Pyhän miehen uhri. 1983. Kirjaneliö. Suomentaja Taina Hämäläläinen. espanjankielinen alkuteos San Manuel Bueno, martir. 

Pyhän miehen uhri kertoo espanjalaisen kylän Valverde de Lucernan kyläpapista Don Manuelista. Kirjan lopussa kirjailija kertoo saaneensa muistiinpanot kyläläisen Angela Carballinolta, ja kirjoittaneensa ne täksi kirjaksi vain muutamin mitättömin muutoksin.

Angela kertoo muistiinpanoissaan tämän pyhän Hyvän Don Manuelin ja Uudelta Mantereelta Vanhalle mantereelle takaisin muuttaneen veljensä Lazaron tarinan. 

Don Manuel oli karismaattinen saarnaaja mutta ennen kaikkea työteliäs ja toimelias. Lazaro suhtautui Don Manueliin epäilevästi kunnes tutustui mieheen, ystävystyi tämän kanssa. Vain Angelalle ja Lazaro Don Manuel, tämä surumieleinen mies, paljasti elämänsä kannattelevan ajatuksen, oman haavansa.

Kirja tarttui käteeni kirjastossa ja vaikka en ole uskonnollisen kirjallisuuden ystävä, enkä tätä uskonnollisena kirjaa lukenutkaan vaan lähinnä kiinnosti tuon papin tarina, hänen sisäinen voimansa tai heikkoutensa ja hämmästyin, kiinnostuin, kun luin kirjan loppuun. 

Don Manuelilla oli salaisuus (kenelläpä ei) mutta tavallaan ajatus epäilyn särkemästä papista, joka kulkee elämänsä itsemurhaa miettien ja ilman uskontonsa kannattelevaa ajatusta uudelleensyntymisestä, elämästä kuoleman jälkeen kiinnosti sen verran, että luin kirjan. 

Pappi ymmärtää elämän traagisuuden "Elämäni, Lazaro, on eräänlaista jatkuvaa itsemurhaa, taistelua itsemurhaa vastaan, mikä on sama asia; mutta muiden on saatava elää, omiemme on saatava elää!"

"Elämä on unta." "Ihmisen suurin synti on syntyminen." Ja toimeliaisuutensa perustana Don Manuel piti ajatusta illuusion ylläpitämisestä "…heidät on saatava elämään illuusiostaan."

Tässäpä mietittävää.

Kiinnostava.

Kirjassa on myös Juhani Rekolan melko laaja kirjoitus teoksen alussa kirjailijasta itsestään.