vapaus, pahuus, taide, totuus
muutoksen paikka
Rachel Cusk: Toinen paikka. 2021. S&S. Suomentanut Kaisa Kattelus teoksesta Second Place (2021)
Maaginen, älykäs ja aivan liian henkilökohtaiseksi muodostunut teos, jotta voisin sanoa siitä mitään, mikä ei tavallaan myös liittyisi itseeni. Siksi ehkä koetan sanoa- etäisesti vain- jotain,
todeten, että tämä kirja on upea, että tämä kirja on monikerroksinen, älykäs, hieno, kaunis, vaikea, hankala, hieno.
Saattaa kuullostaa hullulle, mutta jokin henkilökohtainen sulautuminen tekstiin tapahtui, pelottavallakin tavalla. En arvannut, että tästä kirjasta muodostuisi tällainen kokemus, ehkä jollain tasolla samankaltainen kokemus kuin kirjan M.lle L.:n taiteesta?
Teksti hiipii edelleen ajatuksissa eikä irrota ja en siksi pysty analysoimaan tekstiä ilman sen esiinnostamia tai synnyttämiä tuntemuksia ja tunteita. Tuntuu hankalalle kirjoitaa niistä nyt (tänne), joten en kirjoita. Jostain syystä - siitä, että teoksen teksti resonoi voimakkaasti - tunteiden esiin kirjoittaminen tuntuu liian henkilökohtaiselle, joten tyydyn kliseisiin.
Rakastin tätä kirjaa. Teos on lumoava. Se on myös vaikea ja hankala ja se muodostui aivan liian läheiseksi, jotta voisin kutsua kokemusta "lukukokemus"- sanalla, sillä se olisi vähättelevä.
Lisäksi, valitettavasti, Cuskin tekstin jälkeen kaikki itse kirjoittamani tulee ulos tylsänä ja latteana, joten en edes nyt yritä kirjoittaa mitään. Tämän tekstinkin kirjoittaminen on näköjään vaikeaa.
Nyt, kuitenkin, itseäni kiinnostaa mahdollinen tekstin mukanaan tuoma muutos ja se mihin se minut vie, jos vie. Toivottavasti ympäröivän maailman mielestä parempaan suuntaan mutta sisäisesti ehdottomasti, tämä vaikea, feministinen, monitasoinen, tulkintoihin viettelevä teos (jonka juonta en ala tähän kirjoittamaan) vie minut muutokseen, minut erilaiseen ja parempaan suuntaan. ehkä lopettaa jonkinlaisen pyristely, yrittämisen - tai sitten ei.
Toisinaan selailen hyllyssäni Cuskin trilogiaa (joka on hieno niin hieno), mutta tämä, Toinen paikka, sekoitti hyvin järjestelemääni pakkaa ja toivon, että nyt voin miettiä ja läpikäydä alleviivauksiani ja ympyröintejä ja kaikkea muistikirjaan kirjoittamaani.
Pahoittelut, että en saa tästä millään muotoa mitään kirjallisuustieteellisesti pätevää. Onneksi sellaiseen ei ole vaadetta ja voin vain todeta, että tämä teos, sen jokainen hieno merkityksellinen sivu on kehotus lukea teksti, pohtia omaa olemista, olemusta ja sijoittumista todellisuuteen.