hei! salut!
Olen Anne, vuosikaudet korporaatioiden johtotehtävissä toiminut, jo vuosikymmeniä sitten lasten isästä eronnut, kolmen lapsen yksinhuoltajana sinnitellyt nainen.
Olen suorittanut.
Olen selvinnyt, juuri ja juuri.
Olen saanut potkut.
Olen öytänyt rakkauden.
Nyt olen paremmalla puolella elämää.
Asun sekä Helsingissä, jossa on rakkaista rakkaimmat lapset puolisoineen, koirat ja kissa, siskot ja ystävät sekä Etelä-Ranskassa, jossa on ihana mies ja koira. Nyt, elämässä kahlanneena ja kompastelleena, työskentelen omassa markkinoinnin yrityksessäni ja mikä tärkeintä, toteutan haaveitan,
tässä ja nyt
Kirjoitan, jotta ymmärrän itseäni.
Luen, jotta ymmärrän elämää.
Kirjoittaminen ja lukeminen ovat kulkeneet mukanani jo yli puoli vuosisataa eivätkä taida koskaan poistuakaan. Se on ihana lohdullinen ajatus ja kannattelee, kaiken läpi aina vaan kannattelee.
Kirjoitan fiktiota. en ole kiinnostunut lajirajoista, rajoitteista. Ylitän lajirajoja, kuron rajoja yhteen.
Kirjoitan tunnelmia, päänsisäisiä ajatuksia, tarinoita, kertomuksia.
Romaaneja.
Kirjoitan (usein) toisiinsa kietoutuvia tarinakokoelmia sattumanvaraisista episodeista, fragmenteista, jolloin ei tapahdu mitään ja tapahtuu kaikki.
novelleja.
pienoisromaanin, lyhytproosaa.
Runoja, runoproosaa.
Kirjoitan ihmisistä. puhumattomuudesta. hiljaisuudesta ihmisten välillä. salaisuuksista. pinnan alla kulkeutuvassa häpeästä, sen ylisukupolvisuudesta.
Pienistä sattumuksista, valinnoista. Kohtaamisista, kohtaamattomuuksista.
Kirjoitan tunteista, sen mikä ei näy, sen mikä pinnan alla lymyää, sen mitä ei tiedä muistavansa.
Kirjoitan tapaamisista nimettömissä paikoissa, hiljaisissa huoneissa, joissa puhumattomuus kaikuu, täyttää korvat. Elämästä ulkosyrjällä. maailmasta, joka on nyrjällään.
Uskon kieleen, tunteeseen, sanoihin. siihen, että elämän voi nähdä monin tavoin. Siihen, ettei elämä ole lineaarinen kronologinen looginen jatkumo, vaan enemmänkin sattumanvarainen, yllätyksellinen. ehkä vähän vinossa, kallellaan. Ja siksi kirjoittamisen arvoinen.
Sanoilla ja lauseilla, tarinoilla ja runoilla haluan pysäyttää, herättää tunteita, antaa ajateltavaa, siirtää näkökulmaa. Haluan koskettaa.
Episodiromaanini Sinussa asuu tuulet julkaistiin syksyllä (30.9.) 2024. Päivä on kaikin puolin tärkeä, sillä se on esikoislapseni syntymäpävä ja nyt siis myös esikoisromaanini julkaisupäivä.
Romaanikäsikirjoitukseni Vaaleanpunainen maito kaipaa kustantajaa - joten jos olet kustantaja, olethan yhteydessä!
Novellini Veli on osana Timo Montosen toimittamaa antologiaa Salaisuuksia, valheita ja pimeyttä.
novellitehdas.fi on julkaisuut kaksi novelliani Kukka hiuksissa toukokuussa 2023 ja Rastaankaan laulu ei enää soi marraskuussa 2023.
Punkmuseon antologiassa Minäkin olin siellä (2023) olen mukana kolmella novellilla Tänä kylmänä syysaamuna, Suolapähkinät ja Mummopikkarit.
Kirjoitan ja ajattelen kirjoittamista.
Luen ja ajattelen lukemista.
Olen onnekas. Todellakin paremmalla puolella elämää.